Meillä oli muuten tänään aamulla oma luonnetesti, naurettiin kaverin kans
Kävin avaan sille meidän aamulenkin lomassa tuon meidän pihan roskakatoksen oven, että sai sinne kipattua keräämänsä roskat. Roskat olivat siis sellasessa muovisessa "kärryssä" ja kaveri si kippas sen ihan kohtalaisen metelin kera sinne roskikseen. Roskat kolisi sinne pohjalle ja se roskis, mihin oli roskat kerännyt, paukkui siihen isomman roskalaatikon kylkeen. Siinä näki muuten aika hyvin koirien reaktioita!
Taavistahan tuo koko roskakatos on muutenkin inasen epäilyttävä paikka ja sehän pelkää räminää. Joten Taavi oli ensimmäinen joka syöksy takavasemmalle että kiitti riitti heiiii, meikä häipyy ja en varmana tule katsoon mikä siellä rämisee!
Tyypillinen reaktio Taavilta, karkuun vaan ja äkkiä häntä koipien välissä. No Toto sit taas, se jäi kyyryssä epäluulosena vähän jopa täristen seisoon paikalleen. Se oli sen näkönen et "ykski kovempi ääni vielä ni lähen Taavin kans lätkiin tästä ja hyvin nopeeta". Toisaalta sitä kiinnosti hirveesti mitä tapahtui, mutta se ei uskaltanut kyllä senttiäkään edetä vaan enemmänkin oli varpaillaan valmiina häviämään paikalta hetkenä minä hyvänsä
Toffo.. No Toffo toimi myös tyypilliseen tapaansa. Se ei kattonutkaan mitä kaverit tekee, vaan se nosti korviaan ja pomppasi roskalaatikon reunalle tsiigaileen, et mitäs kivoi roskia sinne kippaillaan
Se ei kyllä yhtään välitä tollasista, eikä myöskään siitä mitä kaverit ympärillä tekee.
On ollut jonkun verran tilanteita arjessa, että Taavi kiskoo niin pitkällä pitkin ojanpohjia umpipaniikissa kuin hihna antaa myöden ja sekoilee loppureissun ihan paniikissa. Tai syöksyy kotona jonkun rämähdyksen kuultuaan ihan lukossa paikalta kuin ohjus johkin sängyn tms taakse täriseen. Toffo ei koskaan välitä noista mitään, vaan kattoo Taavia lähinnä "mikäs v*ttu sua vaivaa?" ja tulee paikalle tsiigaileen et mikä rämisee. Toto on taas hyvinkin Taavin kaltainen, se on kans aika äkkiä liukenemassa paikalta tai sitten se just jähmettyy paikalleen hytiseen vähän sen näkösenä et "apua apua taivas tippuu niskaan". Sitä en ookaan ajatellut edes testauttaa luonnetestillä, se on muutenkin jo tarpeeksi omituinen joten en halua pienintäkää riskiä ottaa, että sen persoona heilahtaisi vieläkin "friikimpään" suuntaan.
Mielenkiintosia juttuja kyllä noi! Ja sit ne, miten koirat reagoi toisiinsa vai reagoivatko ollenkaan. Meillä Toto ja Taavi ovat sellasia, et ne tsiigailevat sekä mua että toisia koiriamme ja tekevät niidenkin pohjalta johtopäätöksiä että mitenkäs käyttäytys tällä kertaa. Ottavat aikalailla vaikutteita toisistaan ja ennenkaikkea tukeutuvat toisiin, molemmat. Toffoon ne tukeutuu molemmat tosi hyvin, Toffo onkin vähän sellanen "varma kuin kallio" missä ikinä mennäänkin, Taavistakin huomaa et jos sitä pelottaa (vähän, suuressa pelossa ei auta enää mikään) niin se hakeutuu mielellään käveleen joko Toffon perään tai sit ihan sen kylkeen kiinni ja menee siinä vähän niinku siivellä, et klaaraa sä Toffo tilanne ni mää tässä rinnalla yritän niinku kerätä itteni ja selvitä hengissä
Samoin oon nykyään eritoten huomannut lenkeillä, että ohitustilanteissa Taavi kiepsauttaa itsensä samantien Toffon toiselle puolelle jättäen Toffon itsensä ja vastaantulijan väliin. Samoin se tekee heti kun tulee pyöriä, joita se vähän pelkää. Sama kotona.. Jos tapahtuu jotain mikä Taavia pelottaa niin se usein änkee itsensä juurikin Toffoon kiinni makoileen tai sit mun syliin ja erityisen mielellään meidän kahden väliin, hyvin tiiviisti, vaikka se ei koskaan muuten halua olla niin lähellä ketään. Totossa oon huomannut vähän samanlaisia piirteitä, joskin se on taas koirista eniten se, joka tukeutuu eniten muhun.
Nää on kyllä mielenkiintosia juttuja nää koirien luonnehommelit, mun lempiaihe oikein!
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
Ja pimeässä huoneessa se kyllä lähti etsimään, mutta juuttui palloilemaan huoneen etuosaan eikä oikein millään uskaltanut tulla ihan perälle mun luokseni, vaikka sain kutsuakin sitä ja tuomari näytti myös valolla tietä. Aloin jälkikäteen kanssa vähän miettiä että onko se normiasioissa Pellen "järkähtämättömyytenä" pitämäni rauhallisuus itse asiassa vähän pakenemista samanlaiseen tekemättömyyteen kummallisten asioiden edessä kunnes joku muu saa ratkaistua miten lauma suhtautuu. Tai sitten ei. Mielenkiintoista, yhtä kaikki - luonnejutut on tosiaan jänniä kun aina sitä oppii jotain uutta omistakin mukatutuista koirista kun osaa vaan katsoa niitä avoimin mielin!
