Saatiin maanantaina järkyttäviä uutisia...Jalon etujalassa ( nilkan yläpuolella) ollut pieni ja vaarattoman näköinen patti osoittautui pahanlaatuiseksi, diagnoosina pehmytkudossarkooma
Patti ei ole ollut kipeä, Jalo ei ole ontunut eikä mikään ole viitannut siihen että jotakin kamalaa on meneillään...Jalo kastroitiin ja samalla pyysin tutkimaan patin, josta otettiinkin ohutneulanäyte. Patologin lausunto tuli kiireellisenä takaisin ja nyt yritetään tämän järkytyksen keskellä etsin raivoisasti tietoa kyseisestä sairaudesta ja hoitokeinoista. Tiedän toki että jokainen tapaus on erilainen, mutta kai sitä samalla jäsentää tätä asiaa itselleen...
Ollaan menossa verikokeisiin ja keuhkokuviin, jotta saadaan poissuljettua etäpesäkkeet.
Jalon lonkka ja selkäranka kuvattiin myös viime viikolla, on ollut aina vähän " jäykkä" takaosastaan ja kun nyt nukutettiin, niin pyysin ottamaan kuvat ettei ole mitään rakenteellista vikaa...ei ollut ja kai niissä olisi jotakin näkynyt, jos olisi luustoon levinnyt? Jos etäpesäkkeitä ei löydy ja veriarvot ok, on edessä patin poisto. Paikka on hankala, koska ympäröivää kudosta (tervettä) pitäisi saada poistettua mahdollisimman paljon ja nilkassa/jalassa sitä ei hirmuisesti ole...
Sytostaatteja ei spesialisti suositellut, koska niillä ei tällaisiin useinkaan vastetta saada, ehkä jos leikkaus ei onnistu, voidaan sitä harkita. Suosituksena on, jos leikkaus ei onnistu, on jalan amputaatio se paras hoito
Tää tilanne on ihan kamala. Päässä pyörii asioiden sekamelska, yötä päivää...ollaan itketty niin että meinaa sydän pysähtyä, pohdittu ja pähkäilty...halutaan hoitaa Jalo mahdollisimman hyvin, mutta tottakai realiteetit täytyy ottaa huomioon. Olen joskus ollut hyvin jyrkästi sitä mieltä että koira tarvitsee 4 jalkaa ja amputaatio on silkkaa hulluutta...nyt täytyy sanoa, että vaikea paikka on jos se valinta tulee eteen
Jalo on nuori, aivan superihana, kiltti ja kultainen koira, jolla muutoin on kaikki kunnossa...nyt on tutkittu sydän, silmät,polvet, lonkka, selkäranka...kaikki kunnossa!Ja sitten tämä!! Ei vaan jakseta uskoa tätä todeksi.
Maanantaina loppui kipulääkitys, minkä sai kastraatiosta aiheutuviin kipuihin ja selkeästi oli vaisu ja väsynyt, eilen saatiin uudet kipulääkkeet ja piristyi heti silmissä. Huoli on kamala, mutta ell sanoi, että on todennäköisesti nyt ohutneulanäytteestä johtuvaa kipua, kasvain on siitä ärsyyntynyt kun on selvästi isompi kuin ennen näytettä...mutta ihana nähdä kun Jalo on niin reipas, riehuu matot rullalle ja on ihan oma itsensä
Jos kuvissa/kokeissa näkyy että on levinnyt, ollaan tehty päätös että sitten Jalo saa elää niin kauan kuin kivuttomasti ja arvokkaasti elää ja sitten päästetään pieni pois
Jos ei, niin leikataan ja toivotaan parasta..patologi tutkii sitten patin tarkemmin ja jatko määräytyy sen mukaan...amputaatioasiaa en halua vielä miettiä, liian iso asia johon toivottavasti ei tarvitse edes harkita joutua...mutta uskotte varmaan että tässä kelaa ihan kaikkea koko ajan. Töistä ei meinaa tulla mitään, en saa nukuttua, uupumus kaataa mut justkohta...tämä tuli kaikille ihan puun takaa ja eihän tällaisiin voi mitenkään varautua.
Just viime viikolla lohdutin ystävää jonka rakas koira jouduttiin lopettamaan levinneen syövän takia ja ajattelin että toivottavasti ei itse tarvitse pitkään aikaan tuollaista kokea...eipä arvattu että se aika olikin näin lähellä.
Jos jollain on kokemusta kyseisestä sairaudesta/leikkauksesta ym. niin olisi kiva kuulla muiden kokemuksia, jotakin keskustelua täälläkin on tainnut jo aiemmin ollakkin sarkoomista?Tietääkö kukaan onko leikattu pehmytkudossarkooma uusinut? Tää asia on iso musta aukko, kaikki tieto on tärkeää, myös ne ikävät asiat, jotta osaa tehdä oikeita päätöksiä..
Nyt vaan yritetään elää päivä kerrallaan ja pysyä positiivisina, nyt on vielä ainakin vahva usko ja toivo että saadaan Jalo kuntoon
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
Me selvitään tästä, yhdessä!
x 16
