Parhaimmillaan jopa 80 kilometrin tuntivauhtia kirmaavat vinttikoirat ovat itse asiassa maailman nopeimpien koirien lisäksi maailman vanhimpia koirarotuja. Vinttikoiria jalostettiin alussa metsästyskoiriksi, mutta jalostajille oli erityisen tärkeää, että koira olisi todella ketterä jaloistaan. Myös vinttikoirien omistajat ovat jo rodun alkuajoista lähtien mitelleet keskenään koiriensa ketteryydestä ja paremmuudesta erilaisissa juoksukilpailuissa.

Vinttikoirakilpailut rantautuvat Suomeen

Vinttikoirakilpailut ottivat ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1951, jolloin Suomen Vinttikoirakerho järjesti Lahdessa käydyn koiranäyttelyn yhteydessä Suomen historian ensimmäiset vinttikoirakilpailut. Suomen Vinttikoirakerhoa on sittemmin pidetty myös nykyisen kansallisen kattojärjestön eli Suomen Vinttikoiraliiton kantaisänä.

Kilpailussa oli alun perin tarkoituksena pitää neljä eri sarjaa, jossa englanninvinttikoirat, greyhoundit, venäjänvinttikoirat ja borzoit kilpailivat kaikki omissa lähdöissään. Kilpailu sai heti alkuunsa odottamattoman käänteen, kun venäjänvinttikoirien juoksemassa lähdössä koirat eivät lähteneetkään kisassa käytetyn keinojäniksen perään, vaan päättivät kirmata toistensa perään kesken kisan. Itse asiassa tapaus ei ole ainoa laatuaan, sillä myöhemmin käydyissä kilpailuissa koiria on silloin tällöin lähtenyt juoksemaan myös rataa väärään suuntaan.

Yllättävistä käänteistä huolimatta ratajuoksusta on tullut yksi vinttikoirien tärkeimmistä ominaisuuksia mittaavista menettelyistä. Ratajuoksua pidetään itse asiassa vielä tänäkin päivänä osana vinttikoirien jalostustarkkailua yhdessä maastojuoksun rinnalla, jonka avulla jalostajat pyrkivät säilyttämään ja tarkkailemaan kyseisen rodun metsästysviettiä ja juoksuominaisuuksia.

Tänä päivänä ratajuoksu koostuu kilpailusta, jossa koirat asetetaan hevoskilpailujen tapaan omiin karsinoihinsa, josta ne sitten syöksähtävät moottorilla kulkevan tai kelattavan keinojäniksen eli vieheen perään. Usein viehe valmistetaan joko karvasta, kankaasta tai muovista, tai näiden yhdistelmästä. Historian saatossa vinttikoirakilpailuja on järjestetty myös elävillä syöteillä tai raadoilla erilaisissa maasto-olosuhteissa.

Rahasammosta kahvitotoon

Kotimaisten vinttikoirakilpailujen perustajien tarkoituksena oli tehdä kisoista Englannin mallia noudattavaa kilpatoimintaa. Englannissa vinttikoirakilpailuissa liikkui usein suuria määriä rahaa ja samankaltaista rahasampoa odotettiin näillä näkymin myös Suomeen. 1980-luvulla puhuttiin jo paljon vinttikoirakilpailuissa käytävästä vedonlyönnistä, mutta loppujen lopuksi kisoissa päädyttiin arpomaan erilaisia tavarapalkintoja lopputuloksia oikein arvanneiden veikkaajien kesken.

Tämän ”kahvitotoksi” kutsutun menetelmän lisäksi kilpailuissa ei juurikaan sen suurempia rahavirtoja liikkunut. Pian tämän jälkeen harrastajiksi päätyi tuiki tavallisia vinttikoirien omistajia, jotka alkoivat omalta osaltaan viemään vinttikoirien kisatoimintaa eteenpäin. Tänä päivänä Suomessa järjestettäviä arvokilpailuita on jo useita: Suomen Mestaruus, Derby, Veteraanimestaruus, Kuninkuusjuoksut ja Tähtisprintteri.